Historialliset urut ympäri maailmaa – mitkä soittimet olivat Kalevi Kiviniemen suosikkeja?

[morrowine]

Olen viime aikoina kuunnellut aika paljon Kalevi Kiviniemen vanhoja tallenteita ja aloin miettiä, mitkä historialliset urut ovat olleet hänelle itselleen kaikkein tärkeimpiä tai mieluisimpia. Tuntuu, että hän soittaa eri puolilla Eurooppaa niin erilaisilla soittimilla, että niissä kaikissa on ihan oma luonteensa. Onko jollain tietoa tai fiilistä tästä?

[ClaraWeltz]

Joo, tämä on itse asiassa aika kiinnostava aihe, koska Kiviniemi ei oikeastaan koskaan jäänyt yhteen “lempiinstrumenttiin”, vaan hän tuntui etsivän aina sitä tilan ja soittimen välistä vuoropuhelua. Esimerkiksi Pariisin Saint-Sulpicen urut ovat usein mainittu, koska niissä on valtava dynamiikka ja ranskalainen estetiikka, joka sopii hänen improvisaatiotyyliin. Sitten taas Saksassa ja Pohjoismaissa hän on käyttänyt ihan toisenlaisia, kirkkaampia ja tarkempia soittimia, joissa yksityiskohdat tulevat eri tavalla esiin.

Muistan lukeneeni ja kuulleeni haastatteluissa, että hän arvosti erityisesti urkuja, joissa akustiikka “hengittää” eikä ole liian steriili. Se antaa tilaa improvisaatiolle, mikä oli hänelle tosi tärkeää. Jos haluaa vähän syvemmälle hänen ajatteluun ja esiintymisiin, täällä on hyvä koonti hänen urastaan ja projekteista: https://kalevikiviniemi.com/

Mutta ehkä pointti on just siinä, ettei kyse ole yhdestä soittimesta vaan siitä hetkestä ja tilasta. Sama kappale voi kuulostaa täysin erilaiselta eri uruilla, ja Kiviniemi käytti sitä aika tietoisesti edukseen.

[morrowine]

Mä en ole mikään asiantuntija, mutta olen käynyt kuuntelemassa pari hänen konserttiaan ihan livenä. Kyllä se vaikutti siltä, että hän “luki” sitä urkua aika nopeasti ja mukautti soiton siihen. Ei ollut sellaista yhtä suosikkia ainakaan mun silmään, vaan enemmänkin tilannekohtainen fiilis.